photo 2d29bd20-0716-49ab-9234-448e2f28aee4_zpsc87a2479.jpg

Klick!

Hus hus siitä, sanoo Kotokallion Akviliina. Näihin ei kosketa. Akviliinalla on ollut kiireinen päivä, sillä ensin on pitänyt pistää leipätaikina kohoamaan ja sitten pyöräyttää vielä muutama pikkuleipä ja pullakranssi ja kaiken päälle vielä tehdä muutama kotoinen karjalanpiirakka, joiden resepti on Akviliinan suuri salaisuus. Sen hän on saanut isoäidiltään Tilta Iivanintyttäreltä.  Akviliinan leipomisinnon takana on hänen sisarensa Armiina, jonka pitäisi tulla käymään. Siitä on niin kauan, kun Akviliina on sisarensa nähnyt, sillä maailman tuulet ovat puhallelleet sillä viisii,että Armiinan tie vei kaus kauas aina maailman ääriin asti ja sieltä kirjeidenkin kulku on niin vaikeaa, että Akviliina on saanut vain pari kirjettä niiden viidentoistavuoden aikana, jotka on ehtineet kulua heidän viime tapaamisestaan.

Näpit pois! tai luuta heilahtaa. Akviliina on tomera äitimuori, jos sille päälle sattuu.