Mitä se Tilda täällä kirjoittaa. Aada ilmestyi sisarensa vierelle posket punoittaen. - Oi, kuinka siellä on aivan ihana kävelyilma. Olisit sinäkin vain tullut mukaan. - Niin. Sinä näytät kyllä kukoistavalta. Tilda sanoi. Ehkä tämä Skotlannin ilmanala tekee meille hyvää. Ainakin se tuo niin mieleeni Ainukan lumiset, raikkaat hanget. Tilda sanoi. Tiedätkö Aada. Kyllä me minusta jo voisimme hyvin pakata kapsakkimme ja matkustaa kotiin. - Ai niin! Aada sanoi. Aaretilta tuli kirje. - Mitä mitä. Ja nyt sinä vasta sen sanot. Tilda hypähti ilosta ylös. Mitä hän kirjoittaa, mitä mitä! - No, no. En tiedä, kun vasta kävin sen noutamassa. Mmm! Hän kirjoittaa, että Runolan remontti on hyvässä mallissa ja että voimme kyllä alkaa suunnata kohden kotia. - Ihanaa! Tilda huokaisi. Niin mielenkiintoista ja jännittävää kuin nämä matkat ovat olleetkin, niin kyllä olen iloinen, kun pääsemme kotiin. - Voi sinua, mutta myönnän kyllä, että minustakin on kiva päästä kotoisaan taloomme. Mutta nyt, minun täytyy mennä viimeistelemään se maalaukseni. Tulehan Tilda katsomaan, onko tämä värisävy sinusta ihan niin kuin pitäisi. Ja niin Aada syventyi värien ja muotojen ihmeelliseen maailmaan katsellen tarkkaavasti ikkunasta avautuvaa idylliä jossain Skotlannin vuorten keskellä.