Pari päivää sitten saavuimme Italiaan. Täytyy sanoa, että kovin on erilaista elämänmeno täällä kuin koti-Suomessa. Värikästä, iloista ja kuuluvaa. Ihmiset puhuvat välillä niin kovaa ja korkealta, että tottumattomalta alkaa korvat soida.  Aada on aivan innoissaan ja vaeltelee ympäri kaupunkia tehden luonnoksia.  Minun täytyy kertoa, että olimme tänään ulkona syömässä, ja maistoimme jotain jota Italialaiset kutsuivat nimellä Pizza. Se oli jonkinlaista leipää, johon oli leivottu erilaisia aineksia  - en pysty sanomaan, mitä kaikkea siinä olikaan, mutta ei se yhtään hullumman makuista ollut. Täytyy kyllä sanoa, että minulla on kuitenkin  kova ikävä suomalaista ruisleipää, jonka päälle on sivelty raikasta voita.

2113769.jpg  2113774.jpg

Italian Pizzaa                            Sokerikko

Täällä on kyllä paljon kaikenlaista nähtävää ja ideat pursuvat pääkopassani kuin villalangat käsityökorista. Tänään kaupungilla kullkiessamme löysin aivan ihanan sokerikon. Myyjä pyysi siitä kyllä ensin ihan liikaa, mutta sain tingityksi aika hyvin ja niin minä ostin sen joululahjaksi kälylleni. Tosin, emme taida ihan jouluksi täältä ennättää kotiin, mutta onhan sitten tuliainen kuitenkin.