Jatkan nukkekotijuttuja ja muita nukkemaailman juttuja uudessa osoitteessa. Tervetuloa ystävät nukkemaailmaani. Osoite on:

Nukke Pieni Mun.

Tämä blogi jatkaa toistaiseksi arkistoblogina, jota voi lukea, mutta ei kommentoida. Jatketaan uusissa maisemissa tyyliin jotain vanhaa, jotain uutta, lainatusta en tiedä, mutta sinistä saattaa löytyä.

Hyvää joulua

ja

Onnellista Uutta Vuotta

Walt Disneyn Mulan ja Pieni merenneito paperinuket löytyivät parillakymmenellä sentillä kirpputorilla. Vaikka en niin pidäkään Pieni merenneito -sadun Walt Disney -versiosta, täytyi nämä ostaa paperinukkekokoelman täydennykseksi.

Löysin kirpputorilta kaksi suloista tyttöpaperinukkekirjasta ja poishan ne täytyi ostaa, kun eivät olleet hinnalla pilattuja. NImesin tytöt Lycy Maud Montgomeryn tyttösankarien mukaan Annaksi ja Dianaksi, koska hiustenvärit toivat niin mieleen nämä ystävykset.

Mielettömän söpö nukkepari, jonka ostamista en voinut vastustaa, eikä todellakaan maksanut paljon mitään. Valenka ja Ontrei ovat kiiveneet Pikkuhovimäen katolle, jossa Ontrei soittelee haitarilla sulosäveliä tytölleen. Valenka ja Ontrei ovat Pikkuhovimäen kesävieraita.

Kirpputoreja kierrellessä tekee joskus mielenkiintoisia nukkekotilöytöjä kuten nämä kevättalven löydöt.

1. Muovinen kastelukannu

2. Pikkulapsen syöttötuoli, joka odottaa tuunaamista

3. Pieni eväs- tai matkalaukku, jota myös olen suunnitellut tuunaavaani jollain tavalla

4. Kuparinen kahvipannupari oli alunperin matkamusto, jossa kahvipannut olivat liitetyt yhteen nauhalla.

    Minä otin nauhan pois turhakkeena.

klick

Professori Anatole Seulanen on paitsi puutarhuri ja maanmöyrijä hyvin kiinnostunut antropologiasta (monien muiden juttujen ohella). Tehdessään männä vuonna maailmanympärimatkan hän poikkesi myös erääseen huutokauppaan, josta huusi itselleen tämän taulun. Initaanit ovat kiehtoneet Professorin mieltä ihan pikkupojasta asti siinä missä ajatus  Lännen preerioiden avarasta taivaasta saavat seikkailijamielen sykkimään. Ei sillä. Nyt Anatole on päättänyt taas olla sijoillaan Tossunpohjassa ja keskittyä puutarhamyymälänsä rakentamiseen.

----

Taulunkehys saatu lahjaksi. Kuva leikattu käsityökatalogista, liimattu ja lakattu.

Kotokallion pikku perhe on hiljentynyt joulunviettoon. Äiti on sytyttänyt kynttilän pöydälle valaisemaan pimentyvää iltaa, kun äkkiä kuuluu kummaa naputusta keittiön ikkunan takaa. Mitä ihmettä? Mikä se voisi olla? Kas kummaa, pikkuinen oravahan se siellä koputtelee. Äiti avaa ikkunan ja antaa kurrelle pähkinöitä purtavaksi. Pian orava kipittääkin pihakuusen latvaan, lieneeköhän sillä poikaset siellä?

Hyvä se on muistaa eläimiäkin näin talvella, viedäänpä pojat viel lyhdekimppu pihalle, kun pääsi päivällä unohtumaan, sanoo isä Toivolle ja Toukolle. Saadaan sitten nähdä, mitä kaikkia lintuja pihapiiristä löytyykään.

Hyvää joulunaikaa!

Ainukan tuunausvahdossa parinani oli Amalia Tuulenpesästä, jolle  pakettini onkin jo ehättänyt. Siispä voin tässä esitellä tuotokseni.

Tein arkun pahvilootasta, jonka leikkasin ja liimasin arkun malliseksi ja maalasin sitten akryyliväreillä. Kulmat koristelin ääriviivakoristeilla. Kansiosan päällystin koivuntuohella. Jotta arkussa olisi jotain vivahteikkuutta pistin siihen lukon nahkasalpoineen. Lukko on vanha päiväkirjanlukko.

Sisäpuolelle arkkuun tein irrotettavan pikkukotelon tulitikkuaskin puolikkaasta.

Arkun sisältö olikin sitten asia erikseen. Mitä kapioita sitä osaisi ja kykenisi tekemään. Pistin arkkkuun mattokäärön (virkkaamalla tehty), virkatun patalapun, vihreäsävyisen huivin ja sinivalkoisen pöytäliinan. Pikkuliinat on tehty siten, että kirpparilta löydetystä pikkuliinasta on irrotettu osia pienemmiksi liinoiksi.

Koska en ole kovin taitava käsistäni pistin mukaan extrana napeista tehdyt puurolautaset lusikoineen.

Kiitos, kun olitte mukana vaihdossa!

Ainukan tuunausvaihdossa aiheena oli kapiokirstu ja sen sisältö. Omana vaihtoparinani oli Amalia Tuulenpesästä, josta tuli tämä kaunis kapiokirstu. Sisältä tulvahti ihania pikkukodin tarvikkeita, jotka oli taidolla tehty.

Pieni virkattu peite, patalappu, pöytäliina ja pyyhe, jonka nimikointi on ihana.

Oma arkkuni lähti matkaan juuri ennen itsenäisyyspäivää ja se oli - sanoisinko hieman erilainen. Toivon mukaan kuitenkin ilahduttaa mielen. Laitan kuvia, kunhan on oletettavaa, että paketti on perillä.

Laittakaa mukana olijat linkkiä saamistanne ja tekemistänne töistä. Kiitos, kun olitte mukana.